Lisätietoja ja ilmoittautuminen Teknologiateollisuus ry:n seminaariin: http://bit.ly/wc78G4

Intosome tekee yhteistyötä Dachis Groupin kanssa ja tarjoaa asiakkailleen mahdollisuutta tavata Lee Bryantia yksilöidyn konsultoinnin merkeissä ke 15.2. tai to 16.2.. Jos olette kiinnostuneita yrityskohtaisesta konsultoinnista, ottakaa yhteyttä Intosomen toimitusjohtaja Harri Lakkalaan (harri.lakkala@intosome.fi, 045 – 260 3884).

Lee Bryant ja Headshift / Dachis Group London

Lee Bryant on verkkoyhteisöjen ja sosiaalisen verkostoitumisen asiantuntija. Hän perusti Headshiftin (nykyään Dachis Group London) Lontoossa vuonna 2002 yhdessä yhtiökumppaninsa Livio Hughesin kanssa. Yrityksestä on sittemmin kasvanut yksi maailman johtavista yhteisöllisen bisneskehityksen konsulttiyrityksistä ja se on nykyisin osa kansainvälistä Dachis Groupia. Headshift auttaa yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa hyödyntämällä kevyitä yhteisöllisiä työkaluja, joilla voidaan vastata sekä yritysten sisäisiin että ulkoisiin tarpeisiin. Yritys toimii kansainvälisesti eri puolilla Eurooppaa, Australiaa sekä Pohjois-Amerikkaa, minkä ansiosta heillä on vankka näkemys monimuotoisista, toimivista verkostoista. Headshiftin asiakkaina on useita maailman suurimmista lakifirmoista, konsultointitoimistoja, suuryrityksiä, mediayhtiöitä sekä hallinnollisia ja julkisen sektorin toimijoita.

Dachis Group: http://www.dachisgroup.com/
Dachis Group London / Headshift: http://www.headshift.com/
Lee Bryantin blogi: http://www.headshift.com/our-blog/author/lee-bryant/

Teknologiateollisuuden tammikuun 2011 sosiaalisen median seminaari on menestys. Kahvilassa tapaamani naisen puheenvuorolle jää kuitenkin vain vähän aikaa ohjelman venymisen vuoksi. Kaija pitää kuitenkin nopeassa tahdissa hyvän esityksen ja hoitaa esityksen mallikkaasti kotiin. Sovimme yhteistyön kokeilemisesta ja seminaari poikii uusia kiinnostavia projekteja, jotka hoidamme yhdessä. Työskentely yhdessä toimii hyvin luontevasti ja näkemyksemme sosiaalisen median hyödyntämisestä yrityksissä osoittautuvat identtisiksi.

Kesällä 2011 Intosome muuttuu osakeyhtiöksi ja Kaija liittyy siihen osakkaaksi. Kaikki palaset loksahtavat kohdalleen ja Intosome Oy:n tarina alkaa.

—

Tämän tarinan myötä minulla on suuri ilo toivottaa Kaija Pöysti tervetulleeksi Intosomeen partnerina. Hänellä on pitkä kokemus yrittäjyydestä ja liiketoiminnan kasvattamisesta, etenkin palveluliiketoiminnan osalta, josta on paljon hyötyä Intosomen kasvutavoitteiden saavuttamisessa. Kaija kasvatti ensimmäisen yrityksensä – käännöstoimintaa, teknistä kirjoittamista ja koulutuksia tarjonneen Trantexin – yhdestä hengestä 260 asti ennen sen myymistä. Hän toimii lisäksi hallitusammattilaisena (mm. Teollisuussijoitus, VTT Ventures, Sovelto, Söderströms ja Flockler), enkelisijoittajana useassa startupissa sekä sparraa aloittavia yrityksiä.

Kaija tulee vastaamaan Intosomen konsultoinnista ja palvelutarjonnan sekä liiketoiminnan kehittämisestä yhdessä toimitusjohtajan (eli minun) kanssa. Tavoitteenamme on luoda Suomeen merkittävä Social Business Design -konsultointiyritys eli auttaa yrityksiä hyödyntämään yhteisöllisiä työkaluja ja toimintatapoja oikeasti liiketoimintalähtöisesti.

Kaija luonnehti itseään Aalto-yliopiston ensimmäisessä lehdessä “vastarannan kiiskeksi”. Hän perusti oman startuppinsa aikana, jolloin kaikki halusivat töihin isoihin yrityksiin, ja nyt kun kaikki intoilevat startup-yrityksistä hän on pelastamassa suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä.

Tulette siis kuulemaan Kaijasta paljon enemmän tulevaisuudessa. Sitä odotellessa voitte tutustua hänen Dialogisti-blogiinsa. Intosomen osalta meillä on luvassa lisää hyviä uutisia lähitulevaisuudessa.

- Harri Lakkala, toimitusjohtaja Intosome Oy

Teimme selvitysprojektissa verkkokyselyn Teknologiateollisuuden jäsenyrityksille, johon vastasi 143 teollisuusyritystä, ja lisäksi haastattelin 12 erilaista ja eri kokoista yritystä. Raportissa on mukana 4 casekuvausta siitä kuinka erilaiset teollisuusyritykset yritykset hyödyntävät yhteisöllisiä työkaluja ja toimintatapoja bisneksensä tukena. Kannattaakin lukea esimerkiksi kuinka 30 hengen konepajan Reiferin laatukäsikirja onkin wikisivusto tai miten Cargotec hyödyntää verkkotyökaluja ohjelmistokehityksen koordinoimiseksi globaalisti.

Ensinnäkin voi todeta että “sosiaalinen media” on hyvin huono termi kuvaamaan sitä mistä on kyse. Kun katsotaan sosiaalista mediaa eli yhteisöllisiä työkaluja ja toimintatapoja teollisuusyritysten näkökulmasta, ei todellakaan puhuta Facebook-markkinoinnista tai Suomi24-keskusteluista, vaan kommunikoinnin, koordinoinnin, yhteistyön ja tiedon tallentumisen kehittämisestä. Yhteisölliset työkalut ja toimintatavat tarjoavat todellisia mahdollisuuksia myös teollisuusyritysten kilpailukyvyn kehittämiseen, kuten esimerkit Suomesta ja maailmalta todistavat.

Sosiaalisen median mahdollisuuksien ymmärtäminen on kuitenkin heikkoa eli mahdollisuuksia ei tunneta (57 % verkkokyselyyn vastanneista piti oma ymmärrystään olemattomana tai huonona). Vain pieni osa vastaajista (12 %) on saanut hyödyntämisestä jonkinlaisia hyötyjä ja vain 1 % mitattavia hyötyjä. Tätä kun vertaa McKinseyn tutkimukseen (bitly.com/some2010mckinsey), jossa melkein 90 % vastaajista oli saanut vähintään yhden mitattavan hyödyn, on kotimainen taso hyvin heikko. Lukuja verratessa kannattaa kuitenkin huomioida että Teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä lukumääräisesti suurin osa on pk-yrityksiä.

Lohdullista on että moni yrityksistä näki potentiaalia sosiaalisen median hyödyntämisessä – nimittäin lähes puolet vastaajista piti sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen merkittävinä. Noin kymmenen prosenttia vastaajista näki sosiaalisen median kuitenkin ajanhukkana ja melkein viidennes yrityksistä oli estänyt pääsyn sosiaalisen median palveluihin kokonaan. Suhtautuminen oli siis osaltaan kahtiajakoista.

Henkilökohtaisesti näen sosiaalisen median eli yhteisölliset työkalut ja toimintatavat todellisena keinona suomalaisten teollisuusyritysten kilpailukyvyn selvään parantamiseen. Teollisuus on rakentanut pohjan suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle ja sen karkaamista ulkomaille tulisi estää. Jotta pärjäisimme globaalissa kilpailussa amerikkalaisille, kiinalaisille ja puolalaisille meidän täytyy hyödyntää kaikki keinot yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen ja sosiaalinen media on yksi tärkeimmistä uusista mahdollisuuksista.

Ville Kilkku on kääntänyt raportin pääkohdat englanniksi ja analysoinut tuloksia omassa blogissaan. Kannattaakin lukea Villen kirjoitus Social media in the manufacturing industry in Finland. Lisäksi tulen lähiaikoina jakamaan esityksen selvityksen tuloksista SlideShare-tunnukseni kautta.

Osa kylpylöistä oli jo ottanut sosiaalisen median vahvasti käyttöön hyödyntämällä mm. YouTubea ja Facebookia. Suurimmalle osalle tämä uusi ilmiö oli kuitenkin vielä ottamatta haltuun. Selvästi kiinnostusta aiheeseen kuitenkin oli ja saimme erittäin hyvän keskustelun aikaan lopuksi.

Yksi teema mikä nousi selvästi esille oli markkinoinnin muutos puskemisesta keskustelujen käynnistämiseksi ja käymiseksi. Hyvin helposti Facebookiin mennään vanhalla mallilla, jossa yritys edelleen kertoo mitä uusia palveluja saatavilla ja kertoo tarjouksista. Paljon tehokkaampaa olisi kuitenkin tämän lisäksi kysyä asiakkailta kehitysideoita ja palautetta, antaa heidän äänestää tulevista investoinneista (vesiliukumäki vai höyrysauna?) tai pyytää heitä tuottamaan sisältöä teidän puolestanne.

Enää ei tarvitse lähteä siitä että kaikki markkinointisisältö tuotetaan itse vaan siinä voi oikeasti hyödyntää asiakkaita. Herkullisin (kirjaimellisesti :-) esimerkki tästä on Kakkusankarit.fi -sivuston Kakkugalleria. Asiakkaat ovat lähettäneet heille 137 (!) valokuvaa yrityksen tuotteilla itse leipomistaan kakuista. Valitettavasti galleria on vain pikkaisen piilotettu sivuille (toiseksi alin linkki vasemman reunan navigointipalkissa), kun se omasta mielestäni pitäisi nostaa ylpeästi näkyville heti etusivulla.

Facebook-profiili on helppo perustaa ja upottaa kotisivuille, perinteisen markkinointimallin (puskeminen) muuttaminen interaktiiviseksi (keskustelut, käyttäjien tuottama sisältö) sen sijaan vaatiikin jo vaivaa ja avoimuutta uusille toimintamalleille. Toivottavasti sain tänään istutettua ideaviruksen taas muutamaan päähän ja näemme tulevaisuudessa innostavia esimerkkejä kylpylämarkkinoinnnin saralla.

Tässä vielä esityksen kalvot SlideShare-palvelusta upotettuna, jotka lupasin jakaa esimerkkinä:

Liian isot pilotit eivät valitettavasti vain käytännössä toimi. Yhteistä tarvetta keskusteluille ja yhteistyön tekemiselle ei ole tai innostusta siihen ei saada pidettyä yllä. Sitten mietitään miten työkaluja pitäisi kehittää helppokäyttöisemmiksi tai yhteisöaktivointiin pitäisi panostaa enemmän, vaikka metsään mentiin jo pilottia valittaessa.

Suosittelenkin vahvasti että unohdat suuret maailmaa syleilevät pilotit ja fokusoidut sen sijaan liiketoimintalähtöiseen ketterään pilotointiin. Tämä tarkoittaa hyödyntämiskohteiden valintaa yhdessä johdon kanssa, järkevän kokoisten ja mittaisten pilottien valintaa ja nopeaa iterointia. Lisää sitä mikä toimii ja tapa se mikä ei. Tätä varten joka projektilla täytyy olla mittarit, joita myös seurataan jotta projektien vaikuttavuus selviää.

Hyvää juhannusta kaikille lukijoilleni! Juhannuskokkoa katsellessa voi miettiä kuinka omaan yritykseen saa sytytettyä leirinuotioita, joiden ääreen ihmiset haluavat kokoontua. Blogisisältöä yhteisölliseen bisneskehitykseen liittyen luvassa taas elokuussa.

Yrityksiä tuntuu kuitenkin yhdistävän yksi asia – Ne eivät nimittäin osaa päättää mihin sosiaalista mediaa kannattaisi hyödyntää. En siis tarkoita sitä että yrityksissä ei nähtäisi hyödyntämiskohteita eikä ideoita löytyisi – päinvastoin – vaan sitä että yrityksissä on hyvin vaikea itse päättää mitkä olisivat vaikuttavimmat hyödyntämiskohteet ja mitä kehityshankkeita lähteä ensimmäisenä viemään eteenpäin.

Jokaisessa yrityksessä resurssit (henkilöstö, budjetit, jne.), kun kuitenkin ovat rajallisia ja kaikkea ei voi tehdä heti vaikka kuinka haluaisi. Lisäksi jokainen osasto katsoo aihetta lähinnä omasta vinkkelistään eikä kukaan oikein hahmota kokonaiskuvaa. Monet hankkeet kaatuvatkin omaan mahdottomuuteensa (ei ollut tarvittavia resursseja tai osaamista) tai jäävät paikallisiksi, jolloin suurimmat hyödyt jäävät saamatta.

Oma työni onkin muuttunut entistä enemmän auttamaan yrityksiä liikkeelle sosiaalisen median hyödyntämisessä liiketoimintalähtöisesti. Sen sijaan että suoraan ideoidaan mitä kaikkea voidaan tehdä niin katsotaankin aihetta liiketoiminnan näkökulmasta ja otetaan yrityksen strategia suuntakartaksi. Ulkoisen asiantuntijan fasilitoima prosessi on hyvin voimallinen työkalu yhteisen suunnan määrittämiseksi ja siihen sitouttamiseksi.

Sosiaalisesta mediasta ja yhteisöllisistä toimintatavoista tulee “Troijan hevonen”, jota autamme ujuttamaan käytännön toimintaan pilottiprojektien kautta. Näin organisaatiossa saadaan käyntiin positiivisten kokemusten ja hyötyjen lumipalloefekti, jolla muutetaan toiminta haluttuun suuntaan. Kuten Deloitten John Hagel osuvasti sanoi: “Small moves, smartly made”, on se mitä tarvitaan sen pienen lumipallon pukkaamiseksi matkaan rinteen laelta, lumivyöry alkaa sitten itsekseen alempana rinteessä.

Jos sosiaalisen median hyödyntäminen liiketoimintalähtöisesti kiinnostaa niin pidän aiheesta koulutuksen parin viikon päästä Kaija Pöystin (Aldanella Oy) kanssa Talentum Eventsille. Social Business Design -koulutuksessa käsittelemme sekä ulkoista puolta (B2B-yritysten näkökulmasta) että sisäistä puolta. Ilmoittautumisten perusteella näyttää siltä että aihe kiinnostaa hyvin monenlaisia organisaatioita.

Kuva: Redjar @ Flickr (CC)

Osa yrityksistä on jo hyvin pitkällä aiheen kanssa, mutta ainakin oma tuntumani on että suurin osa on vasta ihmettelemässä mistä on kyse ja mitä aiheen kanssa pitäisi tehdä. Todellista tilannetta on kuitenkin vaikea tietää tutkimatta, joten Intosome on mukana toteuttamassa kahta selvitystä aiheen tiimoilta.

Tällä viikolla avautui verkkokysely (http://51.fi/viestintakysely) sosiaalisen median hyödyntämisestä yritysten viestinnässä ja markkinoinnissa. Kysely on lyhyt (5-10 min) ja vastaajien kesken arvotaan viestintä- tai sosiaalisen median workshop sekä iPad 2 -tablettitietokone, joten kannattaa osallistua. Kyselyn kohderyhmänä ovat pienet ja keskikokoiset yritykset. Intosome on toteuttamassa kyselyä yhdessä Gemilon ja Viestintätoimisto Tuluksen kanssa.

Viestintäkyselyn lisäksi Intosome toteuttaa esiselvityksen sosiaalisen median hyödyntämisestä suomalaisissa teollisuusyrityksissä. Selvityksen tilaajina ovat Älykkäät koneet ja Digitaaliset sisällöt -osaamiskeskusohjelmat sekä Teknologiateollisuus ry. Tavoitteena on selvittää nykytilanne, potentiaali ja rajoitteet yhteisöllisten työkalujen ja toimintatapojen hyödyntämisen suhteen suomalaisissa perinteisen teollisuuden yrityksissä sekä löytää jatkohankkeita, joiden avulla yhteisöllisyyttä voidaan hyödyntää suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn parantamisessa.

Sosiaalinen media teollisuudessa -esiselvityksessä ei ole kyse Facebook-markkinoinnista vaan yhteisöllisten työkalujen ja toimintatapojen tuomisesta liiketoiminnan kehittämisen työvälineeksi. Esimerkiksi yrityksissä voidaan tehostaa tiedonkulkua, nopeuttaa perehdyttämistä, tehostaa alihankkijaverkoston toimintaa tai vähentää turhaa työtä ja sähköpostiähkyä. Lisäksi projektien vaikutusta täytyy pystyä mittaamaan, jotta niiden vaikuttavuus selviää ja se pystytään näyttämään myös yrityksen johdolle.

Osana esiselvitysprojektia tulen haastattelemaan suuria ja keskisuuria yrityksiä ympäri Suomea. Jos satut tietämään yrityksen joka haluaisi kertoa tilanteestaan (tunnin haastattelu kasvotusten tai puhelimessa) ja/tai olisi kiinnostunut osallistumaan kehityshankkeisiin aiheen tiimoilta niin kerro tästä ihmeessä minulle (harri.lakkala@intosome.fi tai 045-260 3884). Lisätietoa selvitysprojektin tuloksista ja jatkohankkeista tulee myöhemmin Some Teollisuudessa -LinkedIn-ryhmään.

Minkä ihmeen takia suomalaiset konepajat haluaisivat mennä sosiaaliseen mediaan? Ei kai niiden ole mitään järkeä lähteä kauppaamaan tuotteitaan Facebookiin? Eiväthän toimitusjohtajat ennen ole jaksaneet katsella käsien heiluttelua ja vouhkaamista nettimarkkinoinnin ihanuudesta.

Eivät nämä yritykset olekaan mitään Facebook-profiileja perustamassa. Ne haluavat kasvattaa bisnestään ja tehostaa toimintaansa. Ne haluavat lopettaa sähköposti-pingiksen ja turhat palaverit. Ne haluavat tehostaa tiedonkulkua sekä tallettaa ja organisoida yritykselle tärkeän tiedon. Ne haluavat osallistaa asiakkaansa tuotekehitykseen ja rekrytoida parhaat osaajat tulevaisuudessakin.

Ehkä onkin paikallaan tunnustaa että en minä ollut näille yrityksille “sosiaalista mediaa” kauppaamassa vaan tapaa lisätä myyntiä ja parantaa sisäisen toiminnan tehokkuutta yhteisöllisillä työkaluilla ja toimintatavoilla. Teknologiateollisuus on Suomelle hyvin tärkeä ala nyt ja tulevaisuudessa ja näiden yritysten toiminnan tehostaminen on tärkeää myös koko maan kilpailukyvylle.

Yritysten innostus sai myös minut hitaan hämäläisen innostumaan. Eiköhän siis aloiteta talkoot ja muuteta kaikki suomalaiset konepajat ja muut teollisuusyritykset yhteisöllisiksi yrityksiksi eli auteta niitä hyödyntämään yhteisöllisiä toimintatapoja kilpailukykynsä turvaamisessa!

Itse olen viime aikoina miettinyt samaa aihetta vähän toisesta vinkkelistä eli tiedon omistajuuden näkökulmasta. Kun tieto ja keskustelut ovat työntekijöiden sähköpostilaatikoissa yksittäiset työntekijät käytännössä “omistavat” tiedon. Jos he lähtevät yrityksestä he vievät aika ison osan tiedosta mukanaan sillä kukaan muu ei enää pääse heidän sähköpostiinsa käsiksi. Paljon tietoa siis katoaa työntekijän ja hänen sähköpostilaatikkonsa mukana, tietoa kuitenkin pitäisi olla yrityksen omaisuutta.

Jos yritys haluaa omistaa tiedon itse ja varmistaa että se säilyy yrityksen hallussa kannattaa sen hyödyntää verkkotyökaluja työn tekemisessä. Esimerkiksi wikit ja blogit ovat karttuvia tietovarastoja, joihin tieto jää talteen ja yhteiseen omistukseen. Jokainen blogikirjoitus ja wikisivun muokkaus kartuttaa yrityksen omaisuutta aivan eri tavalla kuin sähköposti joka hautautuu inboxiin.

Tuskin kukaan työntekijöistä sinällään tietoisesti haluaa “varastaa” tietoa työnantajaltaan sähköpostia käyttäessään, mutta näinhän me kaikki teemme. Kannattaisiko siis siirtää tietoa pienistä siiloista eli sähköpostilaatikoistamme yhteiseen omistukseen tarkoitukseen sopivaan verkkotyökaluun? Monelle yritykselle wikeistä ja blogeista kasvaa ajan mittaan korvaamattoman arvokas yhteisesti omistettu ja ylläpidetty tietovarasto.

Olisiko siis aika ottaa tieto yrityksesi omaisuudeksi ja vähentää sähköpostin käyttöä?

B2B-yrityksille onkin yleensä turhaa osallistua kuluttajamarkkinointia käsitteleviin tilaisuuksiin, niin erilaisia B2C- ja B2B-maailmat ovat. Wärtsilän edustajan mukaan olikin “hienoa osallistua oikeasti hyödylliseen seminaariin, eikä hukata aikaa B2C-tilaisuuksissa”.

Wärtsilä onkin käsitteellisesti jakanut sosiaalisen median sisäiseen ja ulkoiseen hyödyntämiseen ja markkinoinnin B2C- ja B2B-alueisiin. Uskon että tuo jaottelu selkeyttää monelle mistä puhutaan joten kuvasin sen alla olevaan kaavioon. Teollisuusyrityksille on tärkeää markkinoida verkossa ja sosiaalisessa mediassa, mutta Facebook ei ole ensimmäiseksi käyttöönotettava palvelu vaan ennemminkin kannattaa aluksi harkita vaikka blogeja, SlideSharea (“powerpointtien YouTube”) tai Twitteriä.

Itse puhuin tilaisuudessa sosiaalisen median hyödyntämisestä yrityksen sisällä sekä yritysverkostojen toiminnan tehostamisessa. Aihe on minulle hyvin tuttu ja sydäntä lähellä, sillä työskentelin sen parissa kuutisen vuotta Nokialla. Avasin muun muassa asiantuntijoiden ja johtajien roolin muutosta, sosiaalisen intranetin rakentamista sekä yhteisöllisten toimintatapojen käyttöönoton problematiikkaa (ei IT-projekti vaan enemmänkin kulttuurin ja toimintatapojen muutosta).

Itse näen sosiaalisen median suurena mahdollisuutena tehostaa suomalaisten yritysten tuottavuutta. Suomi tulee aina olemaan korkean kustannustason maa, joten meidän täytyy hyödyntää kaikki keinot tehdä töitä fiksummin eikä pelkästään kovemmin. Yhteisölliset työkalut ja toimintavat tehostavat yhteistyötä ja kommunikaatiota yritysten sisällä ja niiden hyödyntäminen on mahdollista sekä isoille että pienille yrityksille. Pikkaisen huolestuttavaa onkin että tulemme Amerikkaa vuoden pari perässä sosiaalisen median hyödyntämisen suhteen. Onneksi tilaisuuden osallistujamäärä todisti että nyt yritykset alkavat herätä aiheeseen mutta tarve tiedon jakamiseen on varmasti edelleen olemassa.

Teknologiateollisuuden sosiaalisen median seminaarin esitysmateriaalit löytyvät nyt verkosta Teknologiateollisuuden verkkosivuilta ja oma esitykseni upotettuna yllä. Kannattaa esimerkiksi tutustua siihen miksi Rautaruukki on mukana sosiaalisessa mediassa – tosin kärsimättömille lukijoilleni voin paljastaa syynkin: “koska asiakkaamme ovat siellä”.

Jos olet töissä B2B-yrityksessä jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään ja ajatellaan ettei se koske meitä (tiesitkö että suurin osa (68%) B2B-ostajista hakee taustatietoa verkosta?) niin nyt kannattaa aktivoitua ja tutustua aiheeseen (unohda kuitenkin Facebook-markkinointi). Minä ja muut asiantuntijat kerromme mielellämme B2B-alueen mahdollisuuksista lisää.

Esityksessäni kerroin digityökalujen tarjoamista mahdollisuuksista, esittelin esimerkkejä hyväksi toteamistani työkaluista sekä kartoitin mitä ottaa huomioon valintaa tehdessä. ICT-alan pienet yritykset hyödyntävät digityökaluja jo laajasti ja sama mahdollisuus olisi millä tahansa pienellä yrityksellä alasta riippumatta. SaaS-palveluista esimerkiksi maksetaan käytön mukaan joten isoa järjestelmäinvestointia ei tarvitse tehdä ja hyvin pienillä kuluilla voi testata uusia järjestelmiä.

Monet isot yritykset ovat jo hyödyntäneet perinteisiä IT-järjestelmiä digitalisoidakseen liiketoimintaprosessejaan. Uudet sosiaalisemmat järjestelmät tarjovat kuitenkin uuden mahdollisuuden tehostaa etenkin yhteistyötä, koordinointia ja kommunikaatiota vaativia prosesseja. Tämä kehitys on hyvin kuvattu yltä löytyvässä, konsulttiyhtiö McKinseyltä peräisin olevasta, kaaviossa.

Suurin ICT-alan ulkopuolella olevista suomalaisista pk-yrityksistä ei varmaankaan ole vielä kovin pitkällä prosessiensa sähköistämisessäkään, mutta nyt nämä yritykset voivat oikaista kehityksessä ja siirtyä osaltaan suoraan yhteisöllisempiin järjestelmiin. Monet uudet järjestelmät sisältävät yhä enemmän sosiaalisia piirteitä, kuten kommentointi, tykkääminen tai suositteleminen, jotka tekevät niiden käytöstä sujuvampaa.

Kuluttajapuolen palvelut ovat nostaneet rimaa käyttökokemuksen ja ominaisuuksien suhteen ja yrityspuolen palvelut seuraavat perässä. Innovaatiojohtajuus onkin siirtynyt kuluttajapuolelle ja yritykset hyödyntävät kuluttajasovelluksia, -laitteita ja -palveluja entistä enemmän, tästä puhutaan kuluttajistumisena (consumerization).

Linkki webinaarin tallenteeseen on tulossa tapahtuman sivuille lähitulevaisuudessa. Esityskalvoni löytyvät myös SlideSharesta. Tilaisuuden hyvin toimineesta tekniikasta vastasi Otavan Opisto, kiitokset Tommille ja kumppaneille siitä.

Teknologiateollisuus Ry on jäsentensä toiveesta järjestämässä jäsenyrityksilleen myös seminaarin sosiaalisesta mediasta tammikuun lopussa. Siellä pureudutaan sosiaaliseen mediaan laajasti – B2B-markkinoinnissa, yritysten ja yritysverkostojen käytössä sekä innovoinnin tukena. Itse pidän esityksen yritysten sisäisestä käytöstä ja sosiaalisista yritysverkostoista.

Blogikirjoitus alkaneen vuoden ennustuksista on minulta jäänyt kirjoittamatta, mutta uskon että selkeä teema tänä vuonna on sosiaalisen median ja digityökalujen hyödyntämisen laajentuminen aiempaa selvemmin B2B-yrityksiin ja ICT-alan ulkopuolelle. Itse olen eri tahojen kanssa viemässä tätä teemaa eteenpäin, joten kannattaa seurata blogiani myös tulevaisuudessa jos aihe kiinnostaa.

Lisäys: Digityökalut-webinaarin tallenne löytyy nyt verkosta jos haluat katsoa esitykseni jälkikäteen. Kokemus on muuten sama kuin etäosallistujilla mutta kysymyksien esittäminen ei onnistu. Jos siis kysymyksiä herää kannattaa hyödyntää tämän blogin kommenttitoiminnallisuutta.

Tarina kertoo siitä millaista olisi jos Jeesus syntyisi vuonna 2010. Luonnollisesti paikat löytyvät karttapalvelusta, majoitus varataan verkosta, lahjat ostetaan verkkokaupasta ja tieto tapahtumasta jaetaan Facebookissa.

Videon myötä haluan toivottaa kaikille asiakkailleni, yhteistyökumppaneille sekä kaikille muille oikein hyvää ja rauhallista joulua!

- Harri Lakkala, Intosome & Tehostamo

Monissa isoissa yrityksissä on jo sosiaalista mediaa ymmärtäviä ihmisiä ja some-strategian luominen halutaan ehkä tehdä omin voimin. Pieni ydintiimi saa vastuulleen sosiaalisen median strategian luomisen ja muutosten käynnistämisen. Tarvittava osaaminen sekä yrityksen tilanteesta, tavoitteista ja sosiaalisesta mediasta löytyy yrityksen sisältä.

Kunnollinen strategia on siis luotu ja sitä on helppo lähteä toteuttamaan? Ei nyt ihan niinkään. Tämä voi olla hyvä hetki hyödyntää konsulttiosaamista. Ulkoinen keskustelukumppani antaa varmasti uusia näkemyksiä suunnitelmiin ja voi verrata niitä muiden yritysten suunnitelmiin sekä toimintaan Suomessa ja maailmalla. Kokeneesta sparraus- ja keskustelukumppanista voi olla iso ilo omien suunnitelmien tarkentamiseen ja etenemisen suunnitteluun.

Konsulttiapu voi myös tuntuvasti helpottaa sosiaalisen median kanssa liikkeelle lähtöä. Tällöin aihealueesta täytyy tarjota perustiedot laajemmalle joukolle yrityksen sisällä ja saada myös heidät innostumaan uudesta tekemisestä. Ulkopuolinen asiantuntija on yleensä uskottavampi ja esimerkiksi hyvin suunniteltu ja fasilitoitu workshop on tehokas keino tiedon jakamiseen ja uuteen innostamiseen.

Siis vaikka yrityksesi ei välttämättä haluaisi ostaa strategiaprosessin fasilitointia vaan tehdä suunnittelun itse kannattaa harkita sparrausavun hyödyntämistä. Omien asiakkaidemme kanssa tämä malli on ainakin toiminut luontevasti ja tarjonnut heille heidän hakemaansa apua. Niin kuin muunkin kehitystoiminnan kanssa sopiva keskustelukumppani helpottaa omien suunnitelmien arviointia ja toteuttamista.

Kävin viime viikolla pitämässä esityksen sosiaalisen median hyödyntämisestä rekrytoinnissa eräässä asiakastilaisuudessa. Samalla käsittelin myös työnantajakuvan rakentumista näin sosiaalisen median aikana sillä nuo aiheet ovat hyvin lähellä toisiaan ja luontaisesti tukevat toinen toistaan.

Aihe oli hyvin mielenkiintoinen ja minulle suhteellisen uusi. Olen kyllä aktiivisesti seurannut keskusteluja aiheesta mutta en syvemmin tutustunut siihen. Sen vuoksi kartoitinkin perusteellisesti aihetta Suomessa ja maailmalla. Esityksen tiimoilta haluankin kiittää Terhi Ahoa ja Kiitos Henkilöstöpalveluja. Terhin kanssa kävimme hyvin antoisan keskustelun aiheen tiimoilta eli pääsin hyödyntämään yhtä aihealueen johtavia asiantuntijoita Suomessa ja Kiitos on vähän aikaa sitten kartoittanut somen käyttöä rekrytoinnissa. Lisäksi kiitos Sami Köykälle oikeudesta käyttää hänen “nakkifakiiri”-kuvaansa (lisää aiheesta alla).

Kiitoksen kyselyä voisi referoida toteamalla että vasta kolmannes suomalaisista yrityksistä käyttää sosiaalista mediaa rekrytointikanava ja työnantajakuvan rakentamisessa. Edelläkävijäyrityksiä siis on mutta laajempaan käyttöön ollaan vasta heräämässä. Sama tilanne vaikutti olevan tilaisuuteen osallistuneiden yritysten kesken – osa oli lähtenyt liikkeelle ja kokemukset olivat positiivisia, suurin osa kuitenkin vielä vasta mietti aihetta.

Todella suuret yritykset ovat perustaneet Facebookiin omia rekrytointiprofilejaan joilla koitetaan tavoittaa opiskelijoita ja vastavalmistuneita. Suurimmalle osalle yrityksistä on kuitenkin luontevaa tuoda myös työpaikkailmoitukset osaksi muuta Facebook-käyttöä yrityssivulleen. Työpaikat saattavat kuitenkin kadota virtaan nopeasti joten erillinen työpaikat-välilehti voi olla parantaa niiden löytymistä. Jos yrityksen taustajärjestelmä vain tukee työpaikkojen listaamista muihin järjestelmiin on Työpaikat-välilehden toteuttaminen on suhteellisen helppoa ja nopeaa.

Itse näkisin että sosiaalinen media ei tule korvaamaan perinteisiä kanavia kuten lehti-ilmoituksia ja netin työpaikkasivustoja. Se kuitenkin tuo rinnalle uusia kanavia ja helpottaa hyviin tekijöihin törmäämistä onnekkaiden sattumien muodossa (nk. serendipiteetti). Suurin muutos on kuitenkin että yritykset pystyvät tavoittamaan passiivisia hakijoita entistä helpommin. Passiiviset hakijat ovat siis ihmisiä jotka eivät etsi uutta työtä mutta ovat valmiita vaihtamaan jos uusi kiinnostava mahdollisuus löytää heidät. Nokia esimerkiksi on kertonut että he kartoittavat hakijoita LinkedInistä ja lähettävät profiiliin sopiville käyttäjille tietoa työpaikastaan. Lisäksi yrityksen nykyisten työntekijöiden verkostoja voi hyödyntää tehokkaammin nettiaikana sillä he voivat kertoa avoimesta paikasta aiempaa vaivattomammin Facebookin ja LinkedInin avulla.

Sosiaalinen media myös tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia yrityksille jotka uskaltavat erottua massasta. Kuten kesäinen “Kaivuri-Jukka” -ilmiö todisti netti rakastaa hyviä tarinoita ja viraaliefekti voi nostaa pienen firman suureen maineeseen. Jos yritys etsisi elintarvikemyyjän sijaan “nakkifakiiria” (* selitys lopussa) työpaikkailmoitus voisi lähteä leviämään verkossa luontaisesti ihmiseltä toiselle sen huvittavuuden vuoksi. Ehkä jonkin yrityksen työpaikkailmoitukset voisivat kaikki olla hauskoja (esim. tarinoiden muodossa tai lyhyinä videokertomuksina) josta olisi hyötyä yrityksen tunnettuuden kasvattamisessa. Tunnetuin esimerkki tästä varmasti on “Maailman paras työpaikka” jossa etsittiin riutanhoitajaa pienelle saarelle Queenslandiin Australiaan. Videohakemuksia paikkaan tuli 34 000 ympäri maailmaa ja hakuprosessista kerrottiin laajalti somen lisäksi myös perinteisessä mediassa.

Rekrytoinnin lisäksi some tarjoaa hyviä mahdollisuuksia myös työnantajakuvan rakentamiseen. Videot YouTubessa auttavat raottamaan verhoa yrityksen arkeen ja Facebookiin voi vaikka jakaa kuvia yrityksen virkistystapahtumista. Myös blogi on omiaan kertomaan yrityksestä inhimillisesti ja kiinnostavasti. Kaikkihan ovat alansa johtavia yrityksiä ja oikein mukavia työpaikkoja jos yritysten verkkosivuja lukee, joten erottumiselle on varmasti tarvetta.

Niin kuin eräs yritysedustaja tilaisuudessa kommentoi, sosiaalinen media ei varmasti ole ohimenevä ilmiö. Ehkä olisikin aika pohtia somen hyödyntämistä rekrytoinnissa ja työnantajakuvan rakentamisessa myös sinun yrityksessäsi? Kilpailu osaavasta työvoimasta varmasti vain kiristyy kun taloustilanne paranee ja eläköityminen kiihtyy.

—

Esityskalvot löytävät alta ja SlideSharesta:

(*) Nakkifakiiri on Tamperelainen legenda eli torilla pienen pienessä kopissa höyrymakkaroita myyvä henkilö. Nakkifakiirin koppi oli pitkään Keskustorilla ja on nyt palannut joskin vähän alkuperäistä suurempana versiona nykysäännösten vuoksi.

Tervetuloa sosiaalisen median maailmaan – luvassa turhaa työtä ja karvaita pettymyksiä.

Tämä on yksi johtopäätös jonka voisi vetää keskusteluista asiakkaiden kanssa. Kierrän paljon juttelemassa erilaisten yritysten kanssa ja osa tuntuu omien kokemustensa perusteella ihmettelevän onko sosiaalisesta mediasta oikeasti mihinkään. Tarkoitan tässä siis sosiaalisen median hyödyntämistä yrityksen sisällä tai erilaisissa yhteistyöverkostoissa.

Yritykseen tai verkoston käyttöön on ostettu esimerkiksi wiki-, blogi- tai yhteisöalusta, jota kohtaan on suuret odotukset mutta alkuinnostuksen jälkeen käyttö hiipuu. Johtopäätöksenä voi siis todeta että sosiaalinen media ei toimi ja että kaikki siihen liittyvät ideat voidaan kuopata, eikös?

Kyse ei ole kuitenkaan siitä että sosiaalinen media ei toimisi tai että se ei sopinut kyseiselle yrityksella vaan siitä että ongelma nähdään pelkästään teknisenä. Ostamalla uusi työkalu kuvitellaan muuttavan yrityksen toimintatavat. Linkitys bisnestavoitteisiin, työntekijöiden tukeminen toimintatapojen muutoksessa ja käyttöönottoon panostaminen unohtuu yleensä täysin kun sosiaalista mediaa tuodaan taloon.

Lähtemällä liikkeelle todellisten bisnesongelmien ratkaisemista voidaan sosiaalisen median ratkaisut kytkeä osaksi yrityksen oikeita prosesseja. Tavoite voi olla esimerkiksi tuotelanseerausprosessin läpinäkyvyyden lisääminen tai sisäisen projektiviestinnän tehostaminen. Jos uudet ratkaisut ovat vain jotain ylimääräistä niiden käyttö jää yleensä nopeasti muiden kiireiden jalkoihin.

Itse puhun mieluummin yhteisöllisistä toimintatavoista kuin sosiaalisesta mediasta sillä työkalujen lisäksi kyse on uudenlaisesta yhteistyökulttuurista ja tavasta tehdä työtä. Olen avannut ajatuksiani aiheesta aiemmin työskentelytapavaiheiden näkökulmasta. Siirtymisessä yhteisöllisiin toimintatapoihin kyse on kuitenkin isommasta muutoksesta kuin monet huomaavat. Tämän vuoksi työntekijöiden tukemiseen muutoksessa tulisi panostaa kunnolla, eikä ajatella että pelkkä työkalujen tuominen saataville saisi tarvittavat muutokset aikaan.

Yleensä autamme asiakkaitamme liikkeelle ensin workshopin muodossa jossa heidät johdatetaan sosiaalisen median maailmaan ja osallistetaan ideoimaan hyödyntämistä omassa työssään sekä keskustelemaan ja sopimaan tarvittavista muutoksista. Hyödyntämisideoiden pohjalta seuloutuvat ensimmäiset pilottiprojektit joissa uutta toimintatapaa kokeilleen. On tärkeää huomata että pilottihankkeita tuetaan alusta loppuun ja niissä saadut kokemukset poimitaan talteen ja jaetaan eteenpäin.

Suurin ongelma tällä hetkellä mielestäni on että sosiaalinen media nähdään sen ruumillistuman kautta eli työkaluina, mikä on ymmärrettävää sillä prossessit ja kulttuuri ovat näkymättömiä. Kyse on kuitenkin pääosin toimintatapojen muuttamisesta, jonka uudet työkalut mahdollistavat. Tämä tarkoittaa että myös panostus (raha ja resurssit) tulisi pääosin keskittää ihmispuoleen eli toimintatapamuutosten tukemiseen.

Tämän vuoksi tarjoankin asiakkailleni Intosomen ja Tehostamon kautta yhteisöllisiä työkaluja ja toimintatapoja yhtenä pakettina. Työkalutkin ovat tärkeitä mutta 80% ongelmasta on “pehmeällä puolella” eli toimintatapojen ja kulttuurin parissa. Valitettavasti budjetista yleensä 80% käytetään työkaluihin ja muutoksen tukemiseen panostaminen jää lapsipuolen asemaan.

Pelkän työkalun myyminen ja ostaminen on helppoa mutta yritysten pitäisi viimein herätä huomaamaan että kyseessä on muutosprosessi eikä tietotekniikkahanke. Toivottavasti tähän aletaan suomalaisissa yrityksissä hiljalleen havahtua jotta pääsemme oikeiden ongelmien ratkaisemisen pariin.

(Kuva CC – JanneM @ Flickr)