Pilotointia vai ketterää pilotointia?

Kaikki yritykset pilotoivat uusia yhteistyöratkaisuja ja toimintatapoja ennen niiden käyttöönottoa, mutta se mitä pilotoinnilla tarkoitetaan tuntuu vaihtelevan. Pilottikohteet on yleensä poimittu jo valmiiksi kiinnostuneista yksiköistä ja hyödyntämiskohde on se mikä yhdessä mietittynä vaikutti lupaavimmalta. Suurissa organisaatioissa pilottiryhmän koko saattaa olla satoja ihmisiä ja pilotin kesto 6 kuukautta tai ylikin.

Liian isot pilotit eivät valitettavasti vain käytännössä toimi. Yhteistä tarvetta keskusteluille ja yhteistyön tekemiselle ei ole tai innostusta siihen ei saada pidettyä yllä. Sitten mietitään miten työkaluja pitäisi kehittää helppokäyttöisemmiksi tai yhteisöaktivointiin pitäisi panostaa enemmän, vaikka metsään mentiin jo pilottia valittaessa.

Suosittelenkin vahvasti että unohdat suuret maailmaa syleilevät pilotit ja fokusoidut sen sijaan liiketoimintalähtöiseen ketterään pilotointiin. Tämä tarkoittaa hyödyntämiskohteiden valintaa yhdessä johdon kanssa, järkevän kokoisten ja mittaisten pilottien valintaa ja nopeaa iterointia. Lisää sitä mikä toimii ja tapa se mikä ei. Tätä varten joka projektilla täytyy olla mittarit, joita myös seurataan jotta projektien vaikuttavuus selviää.

Hyvää juhannusta kaikille lukijoilleni! Juhannuskokkoa katsellessa voi miettiä kuinka omaan yritykseen saa sytytettyä leirinuotioita, joiden ääreen ihmiset haluavat kokoontua. Blogisisältöä yhteisölliseen bisneskehitykseen liittyen luvassa taas elokuussa.

Mainokset

2 responses to “Pilotointia vai ketterää pilotointia?

  • Sami M Leppänen

    Kieltämättä isojen ja jäykkien etukäteen fixattujen pilottien aika on ohi. Ketterät menetelmät toimivat hyvin tällaisessa käytössä ja matkan aikana opitut muutokset ja lisäykset voi helposti leipoa sisään ”tuotteeseen/konseptiin”. Vasteajat lyhenevät, asiakasorganisaatio saa paremmin äänensä kuuluville ja käyttöönottoajat toimiville osa-alueille lyhenevät koska lähestymistapaa voidaan kehitellä iteratiivisesti eikä tarvita loppuun mitään suuria yllätyksiä tuovaa ”big bang integraatiota”.

    Ketterät menetelmät toimivat hyvin muuallakin kuin tuotekehityksessä ja tuloksena on energisoitunut, vastuuta kantava ja -ottava projektitiimi joka tuottaa tuloksia nopeassa aikataulussa vastaten palautteeseen ja muutospyyntöihin nopeasti.
    Ketterien menetelmien (esim. Scrum) selkeä lisäarvo tulee joustavuudesta, reagoinnin nopeudesta, lisääntyneestä kommunikaatiosta joka suuntaan sekä toiminnan mielekkyyden lisääntymisestä koska muuttuneisiin olosuhteisiin voidaan reagoida nopeammin.

    Liiketoimintalähtöisyys varmistaa suoran liiketoimintahyödyn ja liiketoiminnan tarvitsemien tärkeimpien ominaisuuksien nopean toimittamisen. Myöskään pitkää ja tuskallista hyväksyntä-, testaus- ja muutosprosessia hankkeen lopussa ei tarvita jos dialogi on ollut avointa ja säännöllistä koko pilotoinnin ajan ja muutoksiin on reagoitu heti iteratiivisten vaiheiden kautta eikä vasta lopussa.

  • Harri Lakkala

    Kiitos kommentista Sami. Ketterät menetelmät ovat olleet tosiaan jo kauemmin käytössä ohjelmistokehityksessä, mutta sopivat myös muuallekin. Tosin olen nähnyt huonojakin esimerkkejä, kun menetelmien luonne ja käyttökohteet on ymmärretty väärin. Tarkoitus ei ole päämäärätön puuhastelu vaan suunnan täytyy olla selvä, mutta samalla pidetään kiinni joustavuudesta kuten sanoit.

    Ohjelmistokehityksestä olisi muutenkin ammennettavissa oppia moneen muuhunkin toimintaan yrityksessä. Alihankkijatiimi saattaa tehdä asiakkaan kanssa hyvin tiivistä ja pitkäkestoista projektia ja projektin aikana vaihdettavat sähköpostit lasketaan yhden käden sormilla. Eikä tämä tarkoita että ollaan koko ajan puhelimessa tai istutaan kokouksissa vaan yhteistyön keskittämistä verkkotyökalun ympärille. Asiakas näkee työn edistymisen melkein reaaliajassa ja tieto bugeista ja tunnetuista ongelmista jää talteen. Vanhoihin ongelmiin voidaan palata hyvinkin pitkän ajan päästä, eikä tieto ole hukkunut sähköpostilaatikoihin tai dokumenttipankkeihin.

    On joskus sydäntä särkevää nähdä asiakkaiden painivan prosessiensa kanssa, joita pyöritetään sähköpostilla ja excelillä/powerpointilla. Tieto ei kulje eikä jää talteen ja yrityksessä tehdään hyvin paljon täysin turhaa työtä kun yhdessä tekemistä ei osata koordinoida kunnolla. Työn tuottavuutta on monesti helppo nostaa jo pienilläkin toimilla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s