Sosiaalinen media teollisuudessa – Edelläkävijöitä ja edistystä

Vuosi on toisaalta lyhyt aika, mutta toisaalta paljon ehtii tapahtua vuoden aikana. Vuosi sitten tammikuussa autoin Teknologiateollisuus ry:tä järjestämään ensimmäisen Sosiaalinen media teollisuudessa 2011 -seminaarin. Silloin otsikkona oli ”Facebook-hömpästä kovan bisneksen tueksi” ja seminaarin tavoite oli enimmäkseen esitellä sosiaalisen median mahdollisuuksia eri osa-alueilla suomalaisille teollisuusyrityksille. Aiheina käsiteltiin sisäistä hyödyntämistä, viestintää ja markkinointia sekä innovointia. Mukana oli jo pari edelläkävijäyritystäkin, mutta asiantuntija-alustuksilla oli merkittävä rooli tilaisuudessa.

Pari viikkoa sitten – helmikuun 15. päivä – järjestimme seminaarin toisen kerran. Vuoden aikana yritykset olivat selvästi edenneet sosiaalisen median hyödyntämisessä ja vuoden aikana olimme myös löytäneet lisää hyödyntäjiä kertomaan kokemuksistaan. Etenkin Sosiaalinen media teollisuudessa -selvitys, jonka Intosome toteutti, auttoi nykytilan selvittämisessä ja hyvien esimerkkien löytämisessä.

Tämän vuoden Sosiaalinen media teollisuudessa 2012 -seminaarin otsikkona puolestaan oli ”Käytännön kokemuksia kilpailukyvyn parantamisesta”. Tapahtuman pääsisältö koostui yritysesimerkeistä, joita kuulimme Wärtsilältä, Reiferiltä, Fastemsilta ja HT Laserilta. Kansainvälistä näkökulmaa tarjosi puolestaan Lee Bryant Dachis Groupista ja lisäksi agendalla oli tietoturva ja hyödyntämisen nykytila Suomessa ja maailmalla. Tapahtuma keräsi mukavan yleisön ja osallistujat olivat pääosin teollisuusyritysten henkilöstöä, joten aihe selvästi kiinnostaa yrityksiä.

Wikit nousivat aika selkeästi seminaarissa esiin yritysten sisäisenä työkaluna, sekä Fastemsin että Reiferin esityksissä. Fastems kuitenkin käytti niitä ideointiin ja tuotekehitykseen, kun taas Reiferillä ne olivat tuotannon ja käytännön toiminnan tukena. Sinällään olisi ollut mukavaa kuulla enemmän esimerkiksi mikroblogien hyödyntämisestä teollisuuskontekstissa, sillä olemme itse olleet mukana tukemassa niiden käyttöönottoa ja olemme huomanneet niiden vahvuuden kommunikoinnin tehostamisessa ja tiedon taltioimisessa.

Wärtsilä oli ainoa ulkoisen puolen case-yritys ja samalla myös suurin esillä olleista yrityksistä. Mielenkiintoinen poiminta Amos Aholan esityksestä oli LinkedIn-ryhmien hyödyntäminen markkinoinnissa ja liidien keräämisessä. Ehkä verkko ei tule ensimmäisenä kanavana mieleen laivojen ja voimalaitosten moottoreiden myyntikanavana. Kannattaa kuitenkin huomata että ryhmät täytyy valita huolella ja niissä täytyy toimia niiden ehdoilla – pelkkä omien tuotteiden kehuminen ei riitä. Oikein tehtynä markkinointi sosiaalisen median kanavissa on kuitenkin tehokasta osana markkinointimiksiä.

Lee Bryant kertoi suurista trendeistä maailmalla ja työn luonteen muuttumisesta. Eräs mielenkiintoinen ilmiö, jonka hän mainitsi, on reshoring eli valmistavan työn tuominen halvemman kustannustason maista takaisin lähemmäs markkinoita. Esimerkkinä tästä on muun muassa BMW:n uusi tuotantolaitos Etelä-Carolinassa USA:ssa. Laatu ja luotettavuus ovat yleensä parempia kehittyneissä maissa, mutta korkeammat tuotantokustannukset pitää jotenkin saada takaisin asiakkailta. BMW on tehnyt tämän siirtymällä myymään autojen sijaan kokemuksia – (koetusta) laadusta ollaan valmiita maksamaan enemmän.

Oli hienoa nähdä, että yhteisöllisten työkalujen ja toimintatapojen hyödyntäminen suomalaisissa teollisuusyrityksissä oli selvästi ottanut isoja askelia vuoden aikana. Asiakaskuntamme kautta tiedän kuitenkin että paljon tehtävää on vielä jäljellä. Kannattaa tutustua seminaariesityksiin (linkit videoihin ja esitysmateriaaleihin alla), joista voin suositella etenkin Reifer Oy:n Lassi Otrasen esitystä kaikille tuotantotoimintaa tekeville yrityksille.

Toivon, että vuoden päästä voimme jälleen todeta sosiaalisen median liiketoimintalähtöisen hyödyntämiseen jälleen merkittävästi edenneen. Teollisuuden kilpailukyvyn kehittäminen toteutuu kuitenkin yksittäisten yritysten toimien kautta ja uskon että hyvät esimerkit hiljalleen avaavat silmiä muissakin yrityksissä.

Linkkejä
Sosiaalinen media teollisuudessa 2012 -seminaarin esitykset
Sosiaalinen media teollisuudessa 2012 -seminaarin videot
Sosiaalinen media teollisuudessa 2011 -seminaarin esitykset
Fastemsin Information designer Ville Kilkun blogikirjoitus seminaarin annista
DIMAR-hankkeen projektitutkijan Joel Järvisen blogikirjoitus seminaarin annista

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s