Mihin aika menee?

Tämän vierasbloggauksen on Intosomen blogiin ystävällisesti kirjoittanut Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Juha T Hakala. Juha toimii myös yrittäjänä Ideo Oy:ssä.

Tiesittekö: on tutkimuksia, joiden mukaan tietotyöntekijällä menee keskimäärin kaksi työviikon viidestä päivästä pelkästään tiedon hakemiseen. Se tekee 3,2 tuntia päivässä. On myös väitetty kestävän neljä minuuttia toipua yhden sähköpostin aikaansaamasta keskeytyksestä – siis, ilman, että edes vastaan noihin viesteihin.

Jos siis saan päivässä 30 meiliä, niistä toipumiseen kuluu yhteensä 2 tuntia.

Kuulostaa hurjalta! Toisaalta: kun ynnäilen tätäkin päivääni, ei se kyllä aivan uskomatonta ole. Reilu viisi tuntia päivässä voi todellakin mennä moiseen suhmurointiin.

Tiedon haku ja käsittely, paitsi, että ovat aikaa vieviä hommia, myös äärimmäisen rasittavia hommia. Sitä ne ovat jo senkin takia, että ne eivät suinkaan ole ”päätöitämme”. Eihän meistä ketään ole palkattu työpaikoillemme tiedon hakijaksi, ei edes tiedon lajittelijaksi.

Vai, onko niin käynyt sinun kohdallasi? Pyritkö aikanasi työhön, jossa haettiin tiedon etsiskelijää?

Toisaalta, pakkohan meidän on tehdä näin. Oikea tieto oikeaan tarpeeseen on työelämässä kaiken A ja O. Emme me muuten selviäisi kaikista näistä hienoista tehtävistämme.

Informaatiotutkijat sanovat, että selitys tiedon hakemisen rasittavuuteen piilee siinä, että tiedolla on tätä nykyä varsin persoonallinen luonne.

Naapurihuoneen Pekka tarvitsee siis hieman erilaista tietoa kuin minä eikä toinen naapurini, Marjutkaan voi auttaa. Heillä on omat, hieman erilaiset ongelmansa. Tarvitsemamme tieto luuraa siis siellä jossain (lue: internetin Molokin kidassa) ja sen löytäminen ottaa aikansa.

Löytämisen vaikeus ei poista tosiasiaa. Tieto on löydyttävä, vieläpä annetun ajan puitteissa.

Minulla on vahva epäilys, että tällä, nyt työelämässä olevalla sukupolvella, on jonkinlainen ylikorostunut usko nimenomaan sähköisessä muodossa olevaan tietoon. Kun tieto on netissä ja kun webbisivut ovat tyylikkäät, siihen voi luottaa. Sellaiset nettisivut, eihän sellainen ulkoasu voi pettää!

Uskon, että nousevat polvet ovat tässä asiassa meitä edistyksellisempiä. Koska he tietävät, miten asioita tehdään verkossa, he osaavat myös epäillä.

Toisaalta, totuuden nimiin on kyllä sanottava, ettei tämä usko rauhoita paljoakaan. Pelkoani pahensi taannoinen selvitys, jonka mukaan suurten yritysten tietoteknologiajohtajat vertasivat viikon kestävää sähköpostikatkosta vakavuudeltaan auto-onnettomuuteen tai avioeroon!

On muitakin tutkimustuloksia. Kuulemma yli puolet uuden ja ah, niin rakkaan kotimaamme eli EU:n asukkaista kokee kiireen ja kaiken karvaisen sähläämisen työpaikoilla lisääntyneen samassa tahdissa kuin uutta teknologiaa on kärrätty konttoreihin. Ihmiset kaikkialla sivistyneissä maissa sanovat ongelman olevan siinä, että heidän tietokoneissaan ja pöydillään majailee toki tarpeellinen tieto, mutta myös se kaikki muu.

Mitä norjalaiskirjailija Erlend Loe sanoikaan: ”En ole niin tyhmä, ettenkö tajuaisi, että jonkinlainen määrä tietoa on vain hyväksi. Mutta en ole lainkaan varma siitä, mikä on tärkeää ja mikä ei.”

Siis: koska emme tiedä, mikä toimistoissamme, koneissamme, muistitikuillamme ja päissämme on tarpeetonta tietoa, varmuuden vuoksi varastoimme jatkuvasti informaatiota verrattomasti yli todellisen tarpeemme.

Ensisijainen tietovarastomme on tietysti ikioma kannettava, mutta sen lisäksi olemme koonneet ympärillemme suuremman määrän paperia kuin koskaan ennen! Sama epävarmuus, joka estää meitä tuhoamasta vuosia sitten tietokoneeseen päähänpinttymäisesti säilömiämme asiakirjoja estää meitä myös tuhoamasta sähköpostiviestejä.

Arkistointikelpoisuuden muuntuneet ehdot ovat johtaneet yhä uusien paperikopioiden tulvaan, sillä vakavasti otettavat organisaatiot lähettävät aina tärkeät (herttinen, kaikkihan se on tärkeätä!) sanomansa tietysti ensin sähköisesti, ja sen jälkeen perinteisenä kirjeenä.

Juha T Hakala
www.ideo.fi

Kuva: CC-lisenssillä Alan Cleaver – flickr.com

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s