Mitä pienet edellä

Tietokone särmäyspisteessäSosiaalisen median ja yhteisöllisten toimintatapojen hyödyntäminen nähdään välillä isojen yritysten juttuna. ”Miten monta henkeä yrityksessä on oltava, jotta noita ratkaisuja voi käyttää?”, kysytään. Minun vastaukseni on, että projektityössä kaksi henkeä riittää, ja välillä käytän yhteisöllisiä työvälineitä ihan omaankin työhön, jotta saan ajatukset ja tiedot talteen.

Pienessäkin ryhmässä on varmasti etua siitä, että keskustelut ja ideoinnit saadaan talteen – erityisesti jos ryhmän jäsenet ovat eri paikkakunnilla. Kolmen hengen projektiryhmä pystyy tuottamaan raportin nopeammin käyttämällä yhteistä kirjoitusalustaa kuin lähettämällä sähköpostilla versioita toisilleen. Pienessäkin yrityksessä laatu ja tuottavuus paranee, jos työohjeet ovat ajan tasalla ja kaikkien saatavilla, kun niitä tarvitaan.

Poimimme kirjaan useita esimerkkejä suomalaisista pienistä ja keskisuurista perinteisillä toimialoilla toimivista yrityksistä, jotka ovat parantaneet kilpailukykyään yhteisöllisillä toimintatavoilla. Tällaisia esimerkkejä ovat mm. Vallila, HT Laser, Fastems, Glaston, Nanso ja Lappset.

Yksi suosikkiesimerkeistäni on vähän yli 30 hengen kangasniemeläinen konepaja Reifer, joka jo vuonna 2008 siirsi laatukäsikirjansa wiki-muotoon, pois hyllyistä pölyttymästä aktiivisene käyttöön. Nykyisin Reiferin kaikki työohjeet ovat myös wikissä, kaikkien saatavilla. Jokaisen työstökoneen vieressä on näyttö ja näppäimistö, jolta työntekijä saa jatkuvasti ajan tasalla olevat ohjeet. Lisäksi hän voi kirjoittaa työvaiheen parannusehdotuksia kommenteiksi, jolloin kaikkien ideat saadaan kerätyksi.

Reiferilla wiki on kuitenkin vain osa yhteisöllistä toimintatapaa. Yhtä tärkeää on, että parannusehdotukset käsitellään joka viikko. Digitaalinen aloitelaatikko ei toimi yhtään paremmin kuin seinään ruuvattu laatikko, jos ehdotuksia ei käsitellä eivätkä ihmiset tiedä, mitä niille tapahtuu – jos tapahtuu. Wikistä ei ole hyötyä, jos toiminnan muut prosessit eivät tue yhteisöllistä toimintatapaa.

Kun kirjan julkistustilaisuudessa kysyimme, mitkä ovat suurimpia haasteita yhteisöllisen toimintatavan jalkauttamisessa, Wärtsilän Amos Ahola totesi, että yritysten pitäisi ottaa yhteisöllinen toiminta huomioon myös arvioinneissa. Jos joku käyttää 15 minuuttia omaa aikaansa ja säästää sillä 4 tuntia toisen aikaa, näkyykö se kehityskeskusteluissa? On aika turhaa toivoa hyvää tiimityöskentelyä, jos arvioidaan ainoastaan yksilösuoritusta.

(Kuva: Reifer Oy. Työstökoneen vieressä ylimpänä näyttö, jossa on työohjewiki.)

Kirjoitus on alunperin julkaistu Kilpailukyky 2.0 -blogissa: http://www.kilpailukyky20.blogspot.fi/2012/09/mita-pienet-edella.html.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: